1925
Historiaa jo 100 vuoden ajan!

Emme pysty tekemään ihmisistä parempia. Velvollisuutemme on tehdä itsestämme parempia ja muista onnellisia. Siinä on itsekullekin urakkaa riittämiin.— Joseph Fort Newton

1925

Perustetun Padasjoen Arrakosken VPK:n säännöt jätettiin rekisteröitäväksi 11.6.1925.

1936

Kunnan johtavat luottamushenkilöt olivat perustamassa koko pitäjän VPK:tä 1936.

1964

Tam­mi­kuus­sa 1964 pidetty hal­li­tuk­sen kokous päätti hankkia VPK:lle paloauton ostamalla Länsi-Päi­jän­teen Osuus­liik­keen käytöstä poistetun myy­mä­lä­au­ton.

1975

Palokuntaveljeyden solmiminen Padasjoen ja Ohen palokuntien välillä 15.7.1975, samana vuonna, kun Padasjoen VPK täytti 50 vuotta.

Sata vuotta vapaaehtoista palokuntatoimintaa Padasjoella

Padasjoen VPK täyttää 100 vuotta. Toiminnan katsotaan alkaneen 14.1.1925, kun Arrakosken Raittiusseuran talolla kokoontuneet kyläläiset hyväksyivät Vapaaehtoisen Palokunnan säännöt, joissa määriteltiin mm. yhdistyksen tarkoitus “suojella Padasjoen pitäjä ja etupäässä Arrakosken kylää ympäristöineen tulenvaaralta”.

Maalaiskuntien palolaki tuli voimaan 1934. Kunnan johtavat luottamushenkilöt olivat perustamassa palokuntaa koko pitäjään. Padasjoen Vapaaehtoisen Palokunnan perustava kokous pidettiin Ahjolassa 1.9.1935. Kuntaan perustettiin palolautakunta ja kunta jaettiin viiteen palopiiriin. Kunnan ensimmäisenä palopäällikkönä 1.9.1937 aloitti Jalmari Hannukkala ja hänet valittiin myös VPK:n päälliköksi. Ensimmäinen moottoriruisku Esa Nro 5 hankittiin 1938 ja sijoitettiin Kirkonkylään. Palokunnan toiminta lamaantui sodan aikana. Palomiesten neuvottelukokouksessa 12.10.1961 VPK herätettiin toimintaan ja käynnistettiin jäsenkeräys. Toukokuussa 1962 Retkeilymajalla pidetyillä palomiesten kursseilla oli 72 osallistujaa eri puolilta pitäjää. Toiminta kylissä alkoi vilkkaana. Palokuntien keskusliiton Tarusjärvelle perustama leiri- ja kurssikeskus tuli Padasjoen VPK:n valvontaan.

Lähes kaksi vuosikymmentä kestänyt unelma omasta paloautosta toteutui vihdoin, kun tammikuussa 1964 hallitus päätti ostaa Länsi-Päijänteen Osuusliikkeen käytöstä poistetun myymäläauton. Yli tuhannen talkootyötunnin jälkeen auto oli täydellisesti kunnostettu ja katsastettu. Kahdestoista kesäkuuta 1964 klo 16.37 Padasjoen VPK:n paloauto N:ro 1 lähti ensimmäiselle hälytysajolle Kailalle, missä tuli oli päässyt ryöstäytymään kulottajilta. Kasiniemessä pidetyssä syyskokouksessa 1964 annettiin kyläosastoille vapaat kädet perustaa huvitoimikuntia. Seuraavan kymmenen vuoden aikana toimikunnat järjestivät lukuisia huvitilaisuuksia, joista kertyneillä varoilla oli ratkaiseva merkitys VPK:n kehittymiselle. Tuottoisimmat olivat Ahjolassa järjestetyt lauantaitanssit. Auttoisten ja Vesijaon yksiköt hankkivat omat paloautot rahankeräyksillä ja huvitilaisuuksilla. VPK osti Helsingin palolaitokselta paloautot, jotka sijoitettiin Kasiniemeen ja Arrakoskelle. VPK hankki 1968 uuden paloauton. Se sijoitettiin Kirkonkylän Paloasemalle. Paloasema oli valmistunut 1965.

1960-luvulla perustettiin poikaosasto ja naisosasto. Tarusjärven leiri- ja kurssikeskuksella oli suuri merkitys VPK:n toimintaan. Palokuntapojat pystyivät helposti osallistumaan Tarusjärvellä pidetyille leireille. Valtion palo-opiston johtaja Erkki Saksalla oli vapaa-ajan asunto Padasjoella. Palo-opisto järjesti Tarusjärvellä vuosittain sammutusnäytöksiä, joita seuraamassa oli ministereitä ja kansainvälisiä toimijoita. Erkki Saksan kautta Tarusjärvellä syntyi kansainvälisiä yhteyksiä. Heinäkuussa 1974 Padasjoen VPK:n ja saksalaisen Ohen VPK:n välillä solmittiin Tarusjärvellä ystävyys, joka edelleen jatkuu.

Paloasemalle saatiin 1971 palohälytyskomentopuhelinjärjestelmä, joka hälytti yhtä aikaa 19 numeroon. Kaksi vuotta myöhemmin saatiin VHF-radiopuhelinjärjestelmä. Paloasemalla oli radiopuhelintukiasema ja VPK:n kuuteen ajoneuvoon asennettiin kiinteät radiopuhelimet. Järjestelmä oli käytössä, tosin laitekantaa uusien, VIRVE-viranomaisverkon käyttöönottoon asti, mikä tapahtui 2000-luvun alussa.

Padasjoen VPK sai oman lipun vuonna 1975. Lipun suunnitteli Gustav von Numers. Kunta otti Ahjolan omaan käyttöönsä 1976, joten lauantaitanssien järjestäminen loppui. VPK joutui etsimään uuden tulonlähteen. Keväällä 1977 järjestettiin koko pitäjän käsittävä paperinkeräys. Keräystä laajennettiin kauppoihin ja Kirkonkylän kerrostaloihin. Keräys vaati paljon talkootyötä ja aiheutti myös eriäviä mielipiteitä. Paperinkeräystä varten perustettiin keräysosasto. Paperinkeräys jatkui vuosituhannen vaihteeseen asti ja sillä kerättiin varoja VPK:n toimintaan yli 290 000 € (vuoden 2024 arvo). Paperinkeräyksen lopettamisen jälkeen keräysosasto muutettiin järjestöosastoksi.

1980-luvulla VPK sai uudet säännöt ja uuden hallituksen. Lahden aluehälytyskeskukseen liityttiin 8.12.1981. Sammutuskalustoa oli vielä kuudessa kohteessa: Kirkonkylä, Auttoinen, Kasiniemi, Vesijako, Maakeski ja Virmaila. Hälytysosasto perustettiin 1982. Hälytystoimintaan osallistuminen edellytti kouluttautumista ja osallistumista harjoituksiin. Jäsenhankintakampanja käynnistettiin 1983. Kampanjan jälkeen palokunnassa oli 194 henkilöjäsentä ja 7 yritysjäsentä. Naisosaston toiminta alkoi uudestaan. Nuoriso-osasto toimi vilkkaasti Kirkonkylässä, Auttoisilla ja Kasiniemessä. Nuoriso-osasto menestyi kilpailuissa hienosti. Ohen VPK:n päällikkö Hans Hackmack lahjoitti vuonna 1984 kiertopalkinnoksi Hansin maljan, joka jaetaan vuosittain ansioituneella palokuntalaiselle.

Pelastustoimen alueiden muodostamisesta säädettiin laki 13.12.2001. Valtioneuvosto vahvisti 7.2.2002 pelastustoimen 22 aluetta. Päijät-Hämeen pelastusalueeseen kuuluvat Päijät-Hämeen kaupungit ja kunnat. Ne olivat jo aikaisemmin asettaneet ohjausryhmän valmistelemaan alueellisen pelastustoimen suunnittelua. Yhteistoimintasopimuksen mukaan alueellisen pelastustoimen hallinnosta vastasi Päijät-Hämeen Liitto ja Päijät-Hämeen pelastuslaitos vastaa pelastustoimilain mukaisten tehtävien hoitamisesta. Padasjoen VPK jatkaa sopimuspalokuntana ja ensi lähdön palokuntana. Hälytysosasto on palokunnan osasto, mikä vastaa Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen kanssa tehdyn palokuntasopimuksen velvoitteiden hoitamisesta. Hälytysosastolla on jatkuva lähtövalmius, mikä tarkoittaa, että hälytykseen lähtee sopimusvahvuuden edellyttämä henkilömäärä. Toimintavalmius on 365 päivää vuodessa läpi vuorokauden. Hälytysosaston toiminnasta vastaa palokunnan päällikkö. Hälytysosastoon kuuluu huhtikuussa 2025 37 henkilöä: 32 miestä ja 5 naista.

Hä­tä­ti­lan­tees­sa soita aina 112!

Facebook Instagram Youtube
Navigaatio
Tarkista nämä ensin yhteydenottoa!
  • Emme suorita vedenajoa!

    Palokunnan autokalusto on Hyvinvointialueen omaisuutta ja siksi emme voi suorittaa veden ajoa, koska se vääristäisi kilpailua. Voit etsiä tämän linkin takaa palveluhakemistosta paikallisia yrittäjiä. Otsikkoa klikkaamalla pääset Padasjoen palveluhakemistoon.

  • Tulentekoilmoitus

    Merkittävästi savua muodostavista avotulista on aina tehtävä ilmoitus paikkakunnan pelastusviranomaiselle. Muusta avotulesta ei tarvitse tehdä ilmoitusta. Pääset tekemään ilmoituksen klikkaamalla tämän otsikkoa.

  • Muuta

    Hätätilanteessa tulemme kyllä paikalla, mutta vain hätäkeskuksen hälyttämänä. Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen sivuilta (klikkaa otsikkoa) löydät monia hyödyllisiä ohjeita esim avotulen teosta, ylei­sö­ti­lai­suuk­sis­ta yms. Muista että vaikka olemmekin melko nopeita, niin paljon on merkitystä miten itse toimitte on­net­to­muus­ti­lan­teis­sa, kuten tulipaloissa ja lii­ken­neon­net­to­muuk­sis­sa.

Padasjoen VPK